keskiviikko 18. toukokuuta 2016

Pelkään perhosia - Kolmas Liebster Award

Tanssin aamuruskoon päin - blogin Elli-Noora heitti minulle Liebster Award - haasteen. Olen tämän jo muutamaan otteseen tehnytkin, mutta kysymykset olivat niin ihania, että halusin niihin vastailla! 

TÄÄLLÄ edellinen Liebster Awardini.

1. Oletko koskaan miettinyt bloggaamisen lopettamista?

Silloin tällöin, en kuitenkaan vakavasti. Kun aika on kortilla, joskus epätoivoisiin keinoihin turvautuminen käy mielessä.

2. Kaupunki- vai rantaloma? Vai jotakin muuta?

Kaupunkiloma ehdottomasti! Rantalomatkin kyllä kelpaavat.

3. Pidätkö sateesta? Miksi?

Pidän. Rakastan myös syksyä. Sade on hyvä tekosyy kääriytyä teekupin ja hyvän kirjan kanssa viltin alle. Jos katto vielä ropisee pisaroiden iskeytyessä siihen, hyvät yöunetkin on taattu!

4. Oletko enemmän optimisti vai pessimisti?


Sanoisin, että realisti. Oikeasti en ole sitä koskaan, mutta koska puolet päivästä saatan olla aivan liian optimistinen ja puolet masentavat negatiivinen, väitän olevani realisti.

5. Mikä saa sinut iloiseksi huononakin päivänä?


Rakkaat ihmiset, musiikki, tee ja kiva kirja.

6. Oletko taikauskoinen? Jos olet, miten se näkyy arjessasi?


En oikeastaan ole.

7. Mitä pelkäät?


Perhosia ja käärmeitä. Jos minua ahdistaa, tulee usein tunne, että menetän jonkun läheisistäni, enkä voi asialle mitään. Kai sekin on jonkilainen menettämisen pelko.

8. Mitä kaipaat eniten lapsuudestasi?


Huolettomattomuutta ja loputtamattomilta tuntuvia kesiä. Sitä, että minulta ei vaadittu isoja päätöksiä - tai oikeastaan mitään muutakaan.

Mini-Linda


9. Luotatko helposti ihmisiin?

Mielestäni luotan.

10. Jos saisit viettää kokonaisen päivän haluamallasi tavalla kenen tahansa ihmisen kanssa, kuka hän olisi ja mitä päivään sisältyisi?

Hmm... Viettäisin päivän ehkä suurimman esikuvani Paula Vesalan kanssa Australiassa tai Intiassa tutustumassa paikalliseen kulttuuriin. Nuo kaksi maata ovat niin kaukana, että niihin ei niin helposti tulisi itse lähdettyä.

11. Jos kirjoittaisit kirjan, millainen se olisi esimerkiksi tyyliltään, tunnelmaltaan ja teemaltaan?

Kantaaottava, realistinen romaani tai runokirja. Tyyliltään se voisi olla toiveikas, teemaltaan käsitellä isoja, ehkä myös poliittisia kymysyksiä. 

Tuollaisista kirjoista itse pidän, mutta tuskin osaisin sellaista kuitenkaan kirjoittaa. 

sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Tetissä Yle Joensuulla ja artikkeli nuorten suhteesta uskontoihin

Tervehdys pitkästä aikaa!

Kuten otsikosta voikin päätellä, vietin viime viikon tet-harjoitellussa Joensuussa Yleisradiossa. Viikko oli hurjan mielenkiintoinen! Opin paljon uutta ja vilahtipa ääneni suorassa radiolähetyksessäkin.

Tehtävänäni oli koostaa sekä oma radio- että nettijuttu. Radiojuttua ei valitettavasti voi kuunnella enää mistään, mutta tekstiversion löytää TÄÄLTÄ.

Sain valita aiheen (nuorten suhtautuminen uskontoihin) ja metsästää haastateltavat itse - enkä kummassakaan mielestäni erityisemmin epäonnistunut. Sirkulla, Emilialla ja Saaralla oli jokaisella hurjan fiksuja mielipiteitä, joita en valitettavasti kaikkia saanut mahdutettua yhteen artikkeliin.

Olin erityisen täpinöissäni radiojutun teosta. En ollut koskaan ennen edes käyttänyt oikeaa ääninauhuria. Olin kuitenkin haaveillut kokeilevani tätäkin journalismin muotoa - ja se tosiaankin kannatti. En osaa enää valita sanomalehden ja radion välillä.

Paljon erilaisia projekteja on nyt vireillä, joten ehkäpä blogikin alkaa niiden myötä taas virkistyä!

Psst! Jos haluat seurailla arkeani, minut löytää nykyään myös Instagramista nimellä samalindako.